Yhdistys 40 vuotta, osa 1

1969
Kaikki alkoi, kun nykyisen SF- Caravan Helsinki ry:n syntysanat lausuttiin keväällä 1969. Tilannetta kuvannee parhaiten yhdistyksen ensimmäinen pöytäkirja 25.05.1969, joka on seuraavassa kokonaisuudessaan:


1§ SF-Caravan ry:n pj Börje Tengströmin annettua Lars Elersille tehtäväksi järjestää Caravan-päivät Helsingissä elokuun 22-24 päivinä 1969 ja nimitettyä hänet leiripäälliköksi, kutsui Elers Jyväskylän Caravan-päivillä olleet helsinkiläiset ja ympäristöläiset yhteiseen kokoukseen SF- Caravan ry:n vuosikokouksen jälkeen.
2§ Lars Elers kutsui SF-Caravan ry:n Helsingin paikallisosaston hallituksen puheenjohtajaksi Ensio Salorannan. Muiksi hallituksen jäseniksi kokous valitsi Lars Elersin, Ilmo Erälaukon, Hans Salosen, Antero Paanasen, Johnny Reinbothin ja Ilmari Karvisen.
3§ Päätettiin pitää hallituksen kokous 29 päivänä toukokuuta 1969 Lars Elersin kotona.

Ilmari Karvinen


Kokouksessaan 29.05.1969 päätti hallitus ylläpitää yhteyttä Helsingin ja lähiympäristön SF-Caravan ry:n jäsenten kanssa ja elävöittää karavaanitoimintaa. Elokuussa järjestettäville Caravan- päiville piti löytää paikka ja sen vuoksi käytiin tutustumassa Rastilan ulkoilualueeseen, jossa treffit myös pidettiin.
Hallitus kutsui koolle yleisen kokouksen 16.06.1969, jonne toivottiin saapuvan kaikki Helsingin ja ympäristön SF-Caravan jäsenet vaimoineen. Kokouksessa valittiin lukuisa määrä toimikuntia hoitamaan Caravan-päivien järjestelyjä:
Mainos: Kalevi Saarto, Yrjö Levikoski, Anssi Siukosaari, Ahti Lehtonen
Huvitoimikunta: Sinikka Erälaukko, Tor Grönfors, Pirkko Wilkman, Johan Haverinen, Väinö Peltonen, Boris Skogberg
Lastenjuhlat: Anneli Hokkanen, Maila Aranko, Sinikka Erälaukko, Helmi Peltonen, Ossi Kosomaa
Retkeily: Lars Elers
Taitoajoharjoittelu: Åke Höglund, Kalevi Saarto, Jorma Jaakkola, Mauri Wilkman, Kauko Jokinen, Aarre Väre ja kaikkien rouvat
Sisääntulo ja ohjaus paikoilleen: Johnny Reinboth ja pojat
Kaiutinlaitteet: Antero Paananen
Postitus: Hallitus perheineen

Näistä treffeistä alkoi yhdistyksen treffitoiminta sekä pitkäaikainen perinne Rastilan käytössä.
Itse treffeistä löytyvät seuraavat tiedot:

Ohjelma oli nykypäivästä paljonkin eroava, mutta nyt on aikakin toinen: lapset käyvät oma-aloitteisesti monet kerrat huvipuistoissa ja eläintarhoissa.

1970-1979

Yhdistys
Helsingin paikallisosasto järjesti Autonovo Oy:n tiloissa Herttoniemessä 25.03.1970 kokouksen, jossa oli läsnä 132 jäsentä ja jossa päätettiin, että paikallisosasto rekisteröitäisiin vaikka vuoden 1969 hallitus oli päättänyt, ettei näin tehdä. SF- Caravan Helsingin seudun kerho ry rekisteröitiinkin monen mutkan jälkeen Oikeusministeriön päätöksellä 16.06.1970. Samana vuonna laadittiin kerholle omat säännöt. Sääntötyöryhmä oli tehnyt työnsä niin hyvin, että liiton puheenjohtaja Börje Tengström ilmoitti kirjeessään 16.03.1970 aikomuksensa lähettää Helsingin kerhon säännöistä jäljennökset Turun ja Pirkanmaan kerhoille kehottaen niitä laatimaan omat sääntönsä samanlaisiksi.
Liiton nimi muuttui vuonna 1976 ja sen myötä myös yhdistyksen nimi, josta tuli Helsingin Matkailuvaunuyhdistys SF-Caravan ry.

Talous ja toimitilat
Kerho aloitti vuonna 1970 jäsenmaksun perimisen, vuosimaksu oli 5 markkaa. Vuonna 1978 siirryttiin perimään jäsenmaksu Postipankin kautta.
Vuonna 1973 kerho alkoi harjoittaa provisiota vastaan vaunutarvikkeiden myyntiä sekä vakuutusasiamiestoimintaa.
Kerho vuokrasi vuonna 1974 tilat Käpylästä osoitteesta Taivaskalliontie, joten nyt voitiin pitää johtokunnan ja toimikuntien kokoukset ”omalla” kerhohuoneella jäsenten kotien ja Sallin baarin sijasta. Samana vuonna ostettiin yhdistykselle kahvinkeitin ja puhelinosake.
Kerhon vaatimatonta omaisuutta kartutettiin vuonna 1972, jolloin hankittiin nauhuri, vahvistin, kaiuttimet sekä mikrofoni. Lisääntyneestä jäsenmäärästä ja toiminnasta johtuen ostettiin ajotaitotoimikunnalle kaksi sekuntikelloa. Monistuskone saatiin lahjoituksena ja sitä käytettiin vuoteen 1976 jolloin ostettiin sähkökäyttöinen monistuskone. Lisäksi saatiin lahjoituksena nestekaasugrilli, megafoni sekä sairaspaarit. Omaisuutta kertyi myöhempinä vuosina lisää.
Taivaskalliontien vuokrasopimus päättyi 1976 ja yhdistys vuokrasi toimitilat Aleksis Kivenkatu 30:stä.

Kerhon identiteetti
Johtokunta pyysi jo vuonna 1970 jäsenistöä tekemään ehdotuksia kerhon omasta merkistä ja vuonna 1971 se päätti toteuttaa kerhomerkkinä vaunutarran. Merkkikilpailun voitti Unto Paasi.
Vuonna 1972 lahjoitti Johan Haverinen vaimoineen kerholle merkkiaiheen pohjalta valmistamansa leiri-isäntäviirin lipputankoineen. Lahjoitus on valitettavasti ajan myrskyissä tuhoutunut.
Pääjärjestön lippu ja Suomen lippu hankittiin vuonna 1974. Samana vuonna päätettiin hankkia kerholle oma lippu, joka vedettiin salkoon liiton 10-vuotisjuhlatreffeillä Keimolassa.
Yhdistyksen oma standaari saatiin vuonna 1977 ja sen suunnitteli Sture Lundqvist.
Yhdistyksen toiminnasta tiedotettiin alkuvuosina kiertokirjeillä kunnes vuonna 1978 päätettiin alkaa toimittamaan omaa lehteä. Lehden nimikilpailun voittivat Eva-Maija ja Timo Tallgren ehdotuksella Uutis-Vankkuri, jonka silloinen johtokunta muutti muotoon Vankkuri-Uutiset.

Toimikuntatoiminta
Taitoajotoimikunta perustettiin loppuvuodesta 1970, ja se sai vuonna 1971 hyvän vastaanoton sillä 21 jäsentä suoritti pronssisen ajotaitomerkin.
Toimikuntia perustettiin seuraavina vuosina lisää, vuonna 1971 naistoimikunta, joka kuitenkin lakkautettiin jo 1973, leiritoimikunta sekä turvallisuuteen liittyviä teknisiä ongelmia selvittävä asiantuntijaryhmä josta vuonna 1972 tuli tekninen toimikunta, tuttavallisemmin TEKTO. Vuonna 1973 perustettiin ohjelmatoimikunta ja kamerakerho vuonna 1976.

Sopimusalueet
Yhdistyksen historian ensimmäinen aluesopimus tehtiin vuonna 1971, kun johtokunta teki sopimuksen Laakasalo Oy:n kanssa talvikaudeksi 1971-1972.
Eläinlääkäri Olavi Harkio esitteli Ruohojärven eli Mäkijärven tilan hallitukselle. Alueeseen, joka sijaitsi Mäntsälän Hautjärvellä, käytiin tutustumassa 13.04.1972 ja käyttösopimus tehtiin kesäkuussa samana vuonna. Seuraavana vuonna rakensivat aktiiviset jäsenet aluetta raivaamalla jokainen itselleen vaunupaikan metsäautotien varteen. Talkoohenki eli kukoistustaan ja alueella järjestettiin avajaisvuonna useita tapahtumia. Alueen omistaja vaihtui vuonna 1975 ja alue luisui pois kerhon käytöstä siten, että sopimus raukesi 26.01.1976. Mäkijärvellä ollut kerhon irtain omaisuus siirrettiin Ikkalan Alhovuoren alueelle, johon johtokunta oli tutustunut 08.09.1975 ja jonka kanssa allekirjoitettiin aluesopimus vuonna 1976.
Vuonna 1973 tehtiin myös sopimus kauttavuotisesta leirinnästä Turengissa sijaitsevan Kalpalinnan kanssa.
Yhdistyksellä oli yhdessä Turun yhdistyksen kanssa vuosina 1976-1977 sopimus Halikon Salakallion alueen kanssa.
Aluesopimus Vihdin Pääkslahden kanssa allekirjoitettiin vuonna 1976, alueen avajaisia juhlittiin 31.03.1978. Yhdistyksellä on edelleen voimassa oleva sopimus Pääkslahden kanssa ja se on näin ollen yhdistyksen vanhin sopimusalue.
Vuonna 1979 tutustuttiin Orimattilassa sijaitsevaan Kiiliön uuteen matkailuvaunualueeseen, jonka viralliset avajaiset pidettiin 28.09.1979.

Treffitoiminta
Ensimmäinen talvileiri järjestettiin vuonna 1970 Lopen Laakasalossa. Treffi oli tarkoitus alun perin järjestää Alhovuoressa, mutta leiripaikkaa jouduttiin vaihtamaan alueen vähäisen sähkönsaannin vuoksi.
Liitto juhli 10-vuotisjuhliaan vuonna 1974 ja kerho sai tehtäväkseen järjestää juhlatreffit. Treffit järjestettiin Keimolan moottoriradalla, johon uskottiin kaikkien osanottajien varmasti mahtuvan. Kolkolla alueella oli kuitenkin hyvä tunnelma, jota kaunis sää lisäksi tehosti. Paikalla oli ennätysmäärä vaunuilijoita, 644 vaunukuntaa joilla oli yhteisesti käytössä yksi naisten ja yksi miesten vesivessa.
Liiton kevätpäivät järjestettiin 1975 Kultakivellä Punkaharjulla; matkan pituutta ei silloin juurikaan ajateltu.
Valtakunnalliset syyspäivät järjestettiin Halikon Salakalliossa vuonna 1976 ja seuraavana vuonna Kevätpäivät Hangossa. Talvipäivät järjestettiin Alhovuoressa 1977 sekä 1978. Vuonna 1977 järjestetyillä Salakallion treffeillä oli ohjelmistossa Teuvo Haanahon kehittämä Riemu-Caramba ensimmäisen kerran.
Valtakunnalliset Caravan-päivät järjestettiin Rastilassa vuonna 1978.
Treffitoiminta oli vilkasta koko 1970-luvun ajan; yhdistyksen ennätys treffien järjestämisessä on vuodelta 1975, jolloin järjestettiin 37 treffit.

Yhteistyö
Yhdistys oli vuonna 1976 mukana perustamassa Etelä-Suomen yhteistyötoimikuntaa eli ESMY:ä.
Yhdistys vastasi vuoden 1977 Helsingin Messukeskuksessa olleessa matkailun erikoisnäyttelyssä liiton osaston suunnittelusta, rakentamisesta ja esittelystä. Näyttelystä vastattiin vuosikymmenen ajan.